Yleisön pyynnöstä: vielä katsaus vaalipaneeliin – ja toivotut meemit

Yhteiskuntaopin opetuksen keskeisiä tavoitteita on kasvattaa nuorta yhteiskunnallisen vastuunsa tuntevaksi kansalaiseksi. Siksi koulullamme järjestettiin 19.3. 2015 kevään eduskuntavaaleihin liittyvä vaalipaneeli, johon osallistui ehdokas jokaisesta eduskuntapuolueesta.  Ehdokkaat saivat vastata kysymyksiin mm. taloudesta, opiskelijoiden oikeuksista, tasa-arvosta ja turvallisuudesta. Paneelia seuraamassa ja siihen osallistumassa olivat lukion opiskelijat sekä kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset.

Keskustelu sujui hyvässä hengessä, ja puolueiden tavoitteiden erot tulivat esille. Ehdokkailta saadun palautteen mukaan yleisö seurasi tilaisuutta sangen tarkkaavaisesti ja kiinnostuneena, ja opiskelijat esittivät myös  lopuksi purevia kysymyksiä.

Ehdokkaille lähetettiin ennakkoon puolueen vaaliteemoilla täydennettäväksi tunnettu nettimeemi, jossa Batman kauniisti sanottuna ”ojentaa” Robinia. Niitä toivottiin kovasti nähtäväksi vielä jälkeenpäin, joten kaikki kiinnostuneet: olkaa hyvät!

Ehdokkaat ja meemit ovat samassa järjestyksessä, jossa he istuivat paneelissa pöydän ääressä.

Mia Haglund (Vasemmistoliitto):
vasemmistoliitto

Jarmo Keto (Perussuomalaiset):

perussuomalaiset

Joel Harkimo (Kokoomus):
kokoomus

Tuomas Rantanen (Vihreät):

vihreat

Tapio Huttula (Keskusta):

keskusta

Anders Adlercreutz (RKP):

rkp

Nina Castén (SDP):

demarit

Mikael Elmolhoda (KD):

kristillisdemokraatit

Pienoismallikerhossa eläinmalleja, laivoja ja panssarivaunuja!

blogipienoismallikerho2

Koulumme pienoismallikerho aloitti toimintansa vuoden alussa. Kerho on avoin kaiken ikäisille ja tasoisille oppilaille ja opiskelijoille, joita mallien kokoaminen kiinnostaa.
Keskiviikkoiltapäivisin kokoontuvassa ryhmässä on pääosin alaluokkien oppilaita. Innokas ja touhukas – välillä äänekäskin – joukko on kasannut historiallisia lentokoneita, panssarivaunuja, laivoja ja eläinmalleja. Puuhaa riittää osia kokoon liimaillessa ja pienoismallien maalaamisessa. Toiset haluavat maalata työnsä historiallisen tarkoin värein, mutta myös mielikuvitusta ja leikkimielisyyttä saa käyttää; meillä on valmistunut myös hieno vaaleanpunainen panssarivaunu!

Välillä kerhosta lähdetään kotiin kädet maalissa, mutta hyvillä mielin. Laadukkaita malleja on syntynyt vikkelästi ja mikä parasta: jokainen saa viedä omansa kotiin vaikkapa huoneen koristeeksi.
Kokeneemmille ja varttuneemmille kerholaisille on varattu suuri ja upea puinen Santa Maria -laivan pienoismalli, jonka valmiiksi saattaminen on pitkä mutta varmasti palkitseva projekti.

Kerho tapaa keskiviikkoisin klo 14- 16 historian luokassa (10C). Tervetuloa mukaan!

blogipienoismallikerho1Kirjoitti Esa Lukkarinen

Tänä keväänä – kolme kasiluokkaa näyttämöllä samaan aikaan!

Improvisaatio antaa mahdollisuuden unohtaa itsensä, mutta jotta voimme unohtaa hetkeksi itsemme, on meidän löydettävä ensin oma rohkeutemme.

Lähdimme hakemaan kahdeksannen luokan näytelmäprojektissa yhdessä tekemisen laadullisuuksia. Mitä meistä voi tulla – yhdessä. Yhdistimme voimamme, luovuutemme. Teimme kahdeksensien luokkien kanssa yhteisprojektin. Tarina alkoi syntyä, mitä enemmän tapasimme toisiamme. Juonikuviot syntyivät projektin aikana, kuitenkaan olematta täysin sattumanvaraisia. Ne nousivat meistä – yhdessä, kun yhdessä teimme niille tilan ja uskalsimme kuunnella sisintämme.

8acd1

Mitä oppilailta vaaditaan projektin aikana?

– 100-prosenttista läsnäoloa
– itsensä unohtamista
– rohkeutta tuoda julki omia ideoitaan
– kykyä nähdä ja kuulla toisia
– uskoa vuorovaikutukseen

Yksin vuorovaikutukseen luottaminen on vaikeaa, lähes mahdotonta. Yhdessä me voimme sen tehdä – toinen toisiamme kannustaen, toistemme kanssa. Tänä yksilökeskeisenä, egoistisenakin aikakautena on aika luoda yhteisökokemuksia.

8acd28acd3

Ei ole olemassa oikeanlaista ilmaisua, oikeanlaista läsnäoloa. Hiljaisuuskin on läsnäoloa. Paljon on ollut rohkeutta, tilan antamista ja luovuutta.

Myös koulua ympäröivästä maailmasta etsimme lähdeaineistoa, ja sitä löytyi metrosta, Kampista, raitiovaunuista, Siwasta, Espalta, koulusta, kotoa ja monesta muusta paikasta.

Hallittua spontaaniutta luotsasivat Ilona Lehtinen, Sonja Korpi ja Tiina Järnefelt, unohtamatta Minna Eklundia ja Minna Tuomaista.

Projekti on kokemus, siitä on samalla syntymässä teos nimeltä Elämäni.

Taide kantaa, kokemus opettaa, toinen ihminen luo sisällön ja merkityksen olemassaolollemme.

Tervetuloa hämmästelemään projektimme viimeistä kohtausta

torstaina 26.3 kello 9 ja 18
perjantaina 27.3 kello 9
lauantaina 28.3 kello 18

Kirjoitti Tiina Järnefelt

Edistyksellisen hyvä kouluruokamme palkittiin!

Helsingin Rudolf Steiner -koulun kokonaisvaltainen toiminta nuorten ruokakulttuurikasvatuksen hyväksi palkittiin Suomalaisen Ruokakulttuurirahaston vuoden 2015 ruokakulttuuripalkinnolla 25. helmikuuta Helsingissä. Palkinnon jakoi ruokakulttuurin professori Leena Mäkelä, ja vastaanottivat kotitalousopettaja Lena Lietepohja ja Oppilasravintola Rudolfin ravintolapäällikkö Tuija Ruuska.

professori mäkelä jakoi palkinnon– Käytämme 6000 euron palkintosumman kehittääksemme kotitalousopetusta. Toiveenamme on esimerkiksi sisällyttää kotitalousopetus yhä enenevissä määrin muihin aineisiin, kuten historiaan, kemiaan ja puutarhaoppiin, koulun ruokatoimikunnan puheenjohtaja, kotitalousopettaja Lena Lietepohja sanoo. – Aiomme myös jakaa tietoa muiden koulujen kanssa eettisen ja ekologisen kouluruokailun edistämiseksi. Haluamme olla mallikoulu ja edelläkävijä nuorten ruokakulttuurikasvatuksen ja kouluruokailun kehittämisessä, Lietepohja toteaa.
Nuorten ruokakulttuurikasvatus.

Helsingin Rudolf Steiner -koulu on kaksikielinen (suomi ja ruotsi) yhtenäiskoulu, joka tarjoaa opetusta esikoulusta abiluokkaan. Oppilaita on noin 900 ja henkilökuntaa 120. Koulu on perustettu vuonna 1955. Koulussa on toiminut yli 10 vuotta ruokatoimikunta, johon kuuluu oppilaita, vanhempia, henkilökuntaa ja opettajia. Toimikunta kokoontuu 2-3 kertaa lukukaudessa pohtimaan ruoka-asioita ja tavoitteita kouluruoan osalta. Ruokatoimikunta myös valvoo kouluruoan laatua sekä järjestää luentoja ja kursseja.
Ruokakulttuurikasvatuksen tavoitteet.

Koulu tähtää kaikessa toiminnassaan kestävään kehitykseen. Oppilaiden ympäristökasvatusta tuetaan opettamalla kestävän kehityksen periaatteita, kuten jätteiden kierrätystä ja ruokahävikin minimoimista. Steinerkoulutuksen periaatteisiin kuuluu paitsi vatsan täyttäminen myös aistien stimuloiminen. Näin kouluruokailu on tärkeä osa koulun pedagogiikkaa. On tärkeää, että ruoka on hyvää ja terveellistä sekä tarjoillaan kauniilla ja houkuttelevalla tavalla. Rauhallinen aterioiminen on myös tärkeä osa oppilaiden viihtyvyyttä. Tapakasvatusta tuetaan vahvistamalla hyvien ruokailutapojen oppimista ja toiset ihmiset huomioivaa käyttäytymistä.
Oppilaiden omat koulupuutarhat.

Oppilaat aloittivat vuonna 2012 koulupuutarhaprojektin, jossa koululaiset käyvät Kumpulan koulupuutarhassa viljelemässä ja keräämässä satoa. Kesällä 2013 oppilaat perustivat koulun pihaan lähipuutarhan. Viljelylaatikoissa kasvatettu sato käytetään pääasiassa kotitalousopetuksessa. Tavoitteena on, että puutarhaprojekti olisi osa koulun opetussuunnitelmaa. Oppilaat osallistuvat myös erityisille maatalousleireille koulunkäynnin eri vaiheissa. Pienet koululaiset vierailevat yleensä lähialueen maatilalla keväisillä päiväretkillä istuttamassa esimerkiksi perunoita, joita he sitten syksyllä nostavat. He kylvävät myös viljaa, jonka korjaavat syksyllä. Lukion opetussuunnitelmaan kuuluu viikon mittainen maatalousleirikoulu.
Pohjoismaiset ja suomalaiset yhteistyöprojektit

Helsingin Rudolf Steiner -koulun pohjoismainen ja eurooppalainen yhteistyö alkoi keväällä 2012, kun EU-rahoitusta saanut ruotsalainen ruokailun edistämisryhmä vieraili koulussa. Yhteistyö ruotsalaisten kanssa jatkuu edelleen. Vuonna 2012 koulu järjesti marraskuun ravintolapäivänä 1800-luvun pop-up kahvilan Café Alexander. Kahvilaprojektin yhteistyökumppaneihin lukeutuivat Café Ekberg, Sinebrychoffin taidemuseo ja Hotelli- ja ravintolamuseo. Vuonna 2014 koulu jatkoi erilaisten ruokaan liittyvien projektien järjestämistä muun muassa Kalasataman Teurastamossa. Keväällä koululla järjestettiin gaala-illallinen koulun alumnitoiminnan aloittamiseksi yhteistyössä Michelin-kokkien Filip Langhoffin ja Sasu Laukkosen kanssa. Viimeisimpänä on aloitettu yhteistyö Jamie Oliver Food Revolution Helsinki -edustajan, ravinto- ja fysioterapeutti Mariel Mettälän kanssa. Koulu on osana Helsingin ruokakulttuuristrategia -projektia, joka edistää päiväkoti- ja kouluruokailua.
HARVARD-Ruokapyramidi

Koulussa on tarjolla yhtenä päivänä viikossa kasvisruoka ja puuro, muina päivinä sekaruoka, kasvisruoka ja puuro. Joka päivä tarjoillaan erityisruokavaliota noudattaville omat vaihtoehdot. Lisäksi tarjotaan vähintään kolmea eri tuoresalaattia, joista ainakin yksi koostuu hapanvihanneksista. Kasvisruokavaihtoehto on on ollut tarjolla jo 1980-luvulta. Koulu noudattaa Harvardin ruokapyramidia, joka vastaa steinerpedagogista näkemystä: mm. lihan osuutta korvataan osittain kasviksilla. Myös aamupalavaihtoehdot ja välipalat ovat laadukkaita ja noudattavat yleisiä, kouluruoalle asetettuja tavoitteita. Koulussa ei ole limonadi- tai makeisautomaatteja.
Kouluravintola Rudolf

Koulun ruokala ei ole ruokala vaan oppilaiden ravintola; Ravintola Rudolfin palveluntuottaja KK Kruska aloitti toimintansa 1. elokuuta vuonna 2013 koulun molemmissa kiinteistöissä Lehtikuusentiellä ja Paraistentiellä. Keittiöissä valmistetaan yhteensä noin 1000 ateriaa päivittäin. Raaka-aineet ovat korkealaatuisia; luomua, tuoreita ja lisäaineettomia, myös jonkun verran biodynaamisia. Hankinnoissa paikalliset tuottajat ja luomuviljelijät asetetaan etusijalle. Koulu rakentaa päivittäiset ruoka-annokset 70-100 prosenttisesti luomusertifioiduista raaka-aineista. Raaka-aineiden saatavuuden lisääntyessä tavoitetta korotetaan.
Kaksi omaa koulukeittiötä

Koulussamme on kaksi omaa keittiötä, jotka on rakennettu 1950-luvulla. Tuolloin keittiöihin tehtiin suuret kylmiöt, mikä mahdollistaa isojen erien ostamisen edulliseen hintaan sesongin aikana. Multajuureshuoneissamme voimme käsitellä raaka-aineet. Ympäristönäkökohdat ovat etusijalla paitsi ruuan tuotannossa ja valmistuksessa myös kuljetuksessa; ruoka-aineiden kuljetusten on perustuttava lyhyitä kuljetusmatkoja suosiviin päätöksiin sekä lähituotantoon ja vuodenaikojen vaihtelun huomioon ottamiseen.

kouluruokapalkintotilaisuus kuoroPalkinnonjakotilaisuudessa esiintyi koulun kuoro ja orkesterin edustajia musiikinopettaja Aliina Mäkitalon johdolla.  Juhlapuhujana oli opetusministeri Krista Kiuru, joka oli vaikuttunut nuortemme esityksestä.

Kiuru puhuu

Steinerkoulut mukana yhteishaussa

Tästä keväästä lähtien steinerkoulujen lukiot ovat mukana toisen asteen yhteishaussa. Tämä tarkoittaa sitä, että koulumme lukioon hakeva oppilas osallistuu kaikkien Suomen yhdeksäsluokkalaisten tavoin 24.2.–17.3.2015 järjestettävään valtakunnalliseen yhteishakuun.

oppimiskuva

Yhdeksäsluokkalaisemme ovatkin jo harjoitelleet yhteishakua opinto-ohjaajan kanssa. Oppilas voi hakea korkeintaan viiteen lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen. Jos vaadittu keskiarvo tai pistemäärä riittää, pääsee hakija toivelistalla ensimmäiseksi asettamaansa oppilaitokseen. Suuri osa oppilaistamme haluaa jatkaa oman koulumme lukiossa, jolloin he asettavat Helsingin Rudolf Steiner -koulun hakulistallaan ensimmäiselle sijalle.

Helsingin Rudolf Steiner -koulun lukioon pyrkijällä tulee olla perusopetuksen päättöarvosanojen keskiarvona vähintään 7,3. Jos hakijamäärä on suuri, voi keskiarvoraja nousta tuosta. Keskiarvoon lasketaan lukuaineiden arvosanat.

Lukioon pääsyn ratkaisee siis peruskoulun päättötodistuksen seuraavien arvosanojen keskiarvo

  • äidinkieli ja kirjallisuus
  • toinen kotimainen kieli
  • vieraat kielet
  • uskonto tai elämänkatsomustieto
  • historia
  • yhteiskuntaoppi
  • matematiikka
  • fysiikka
  • kemia
  • biologia
  • terveystieto
  • maantieto

Lukiot valitsevat opiskelijat keskiarvon osoittamassa järjestyksessä. Mikäli useammalla hakijalla on sama keskiarvo, valinnan ratkaisee

  1. Hakutoivejärjestys
  2. Keskiarvo, johon lasketaan edellä mainittujen arvosanojen lisäksi myös liikunnan, käsityön, kotitalouden, musiikin ja kuvataiteen arvosanat

Yhteishaku tehdään osoitteessa www.opintopolku.fi ja sitä voi harjoitella yhteishaun alkamiseen saakka osoitteessa demo.opintopolku.fi..

Pasi Salmela
Opinto-ohjaaja

Matkailumaantieteen kurssin terveiset Tallinnasta!

Helsingin Rudolf Steiner -koulun lukion GE5-kurssilla opiskellaan matkailun ja liikenteen maantiedettä. Pakollisen kulttuurimaantieteen (GE2) kurssin liikenne-, leviämis- ja kaupunkimaantieteen teorioita hyödyntäen syvennetään aiemmin opittua ja sukelletaan turismin historiaan, vaikutuksiin ja matkailijaan kohdistuviin riskeihin.

Turismin muotoja on jos jonkinlaisia. Historiallisista matkailumuodoista kurssilla tulevat tutuiksi niin muinaiset pyhiinvaellusmatkat, kulttuuriväen retket 1800-luvun Italiaan kuin terveysmatkat kylpylöihin. Sotia varten kehitetyt innovaatiot ovat hyödyttäneet myös matkailua, ja toisen maailmansodan jälkeen suurten ikäluokkien aikaansaama massaturismi aloitti modernin matkailuteollisuuden pakettimatkoineen ja kotimaisine Keihäsmatkoineen. 1990-luvun laman aikaan Ruotsin-risteilyt korvasivat monen perheen Kanarian-matkat, ja laivamatkustaminen on edelleen lähellä suomalaisten sydäntä – nyttemmin eritoten Tallinnaan suuntautuvien lauttamatkojen ansiosta. Tuttuja ovat tätä nykyä myös ekstreme-matkat, shoppailureissut, ekomatkat ja vaikkapa sporttilomat.

Matkailun ja liikenteen maantieteen kurssilla keskitytään varsinkin turismin aiheuttamiin sekä negatiivisiin että positiivisiin muutoksiin kohteissaan. Monenlaiset vetovoimatekijät houkuttelevat turisteja esimerkiksi SSSS-matkoille (sun, sea, sand and sex), ja turistin kohtaamat riskit voivat vaihtelevat kohteesta riippuen. Tartuntataudit, myrkylliset eläimet, kulttuurishokit, uhkarohkeudesta johtuvat onnettomuudet ynnä muut riskit tulevat kurssilla tutuiksi.

Kurssilla harjoitellaan myös matkailijan perustaitoja: Opiskelijat suunnittelevat annettujen reunaehtojen (aika, raha, kohde) oman mielikuvitusmatkansa käyttäen apunaan verkon hakupalveluita, tarjouksia ja keskustelupalstoja. Lisäksi toteutetaan tieteellisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntävä harjoitus, jonka tarkoituksena on saada tietoa Tallinnan-laivalla matkustavien turistien tottumuksista. Opiskelijat laativat kyselykaavakkeen, jota käytetään haastattelututkimuksessa Tallinnan-päiväristeilyllä, ja ekskursiolta saadut noin kaksisataa lomaketta analysoidaan tilastollisesti kouluun palattua. Näin päästään tutustumaan tieteellisen tutkimustyön perusteisiin mukavalla tavalla.

matkailukurssi kuva

12AC:n opiskelijat GE5-kurssilta lähdössä Tallinnaan.

Selfieitä ja omakuvia – ysiluokat kulttuurikurssilla

Selfieitä ja omakuvia – ysiluokat kulttuurikurssilla

Sosiaalinen media tuli, näki ja voitti. Muutamassa vuodessa se on mullistanut kokonaan tavan, jolla näemme itsemme ja vaikuttanut jokaisen siihen osallistuvan identiteettiin, kokemukseen omasta itsestä.  Muun muassa näitä ilmiöitä käsiteltiin Annantalon järjestämällä kulttuurikurssilla #snapshot#photo#comment, jolle 9A ja 9C-luokat osallistuivat syys-marraskuussa.

Internetissä vietetty aika on moninkertaistunut vain muutamassa vuodessa. Aikuisille tutuin sosiaalisen median palvelu Facebook on nuorten keskuudessa jo aikaa sitten kuollut ja kuopattu. Nyt vuonna 2014 some-palveluita hallitsee kuviin keskittyvä Instagram. Sykli on nopea: palveluita tulee ja menee. Seuraava iso juttu on jo tuloillaan – ehkä ensi kuussa tai vuoden päästä.

Koulumme ysiluokkalaiset pääsivät kulttuurikurssilla pohtimaan omaa mediaidentiteettiään, jatkuvaa sosiaalisessa mediassa näkyvillä olemista ja osallistumista.

Suomen Valokuvataiteen museon #snapshot-näyttelyssä tutustuttiin näppäilykuvan historiaan satavuotiaista perhealbumien otoksista aina nykyiseen, valtaisaan sähköiseen kuvatulvaan asti. Keskusteluissa pohdittiin kuvien käyttöä, julkisuutta ja myös voimaa yhteiskunnallisen muutoksen välineenä. Työpajassa oppilaat pääsivät myös kameran taakse, kuvaamaan itseään ja kaveria, omana itsenään ja erilaisissa rooleissa.

Myöhemmin lokakuussa nuoret työstivät taiteilijakaksikko Anne Rossi-Horton ja Miila Vainion vetämässä työpajassa ajatusta omakuvasta taiteessa. Työpajassa maalattiin sekatekniikalla kuvia ihanneminästä samoin kuin siitä, millaisena nuoret eivät haluaisi itseään nähdä tai kokea. Töistä tuli upeita!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
(c) Mauri Tahvonen

Vierailuja oli monipuolisella kurssilla syksyn mittaan useita, ja muun muassa teimme galleriavierailun taiteilija Marita Liulian näyttelyyn Golden Silence sekä hänen tuottamaansa  Swan Song -tanssiesityksen ensi-iltaan Aleksanterin teatterissa.

Anna-Mari Karjalainen

äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja

Vieraana professori Heikki Hiilamo: Köyhyyttä on Suomessakin

Koulumme sai lokakuussa kiinnostavan vieraan suoraan akateemisen maailman huipulta, kun KELA:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo piti opiskelijoille ja henkilökunnalle luennon aiheesta suomalainen köyhyys. Hiilamo muistutti, että vaikka meillä on hyvinvointivaltio ja tulonsiirtoja tehdään erilaisilla yhteiskunnan tukimuodoilla, on köyhyyttä silti Suomessakin. Tämä näkyy muun muassa leipäjonoina, asunnottomuutena ja ennenaikaisina kuolemina.

Hiilamon mukaan köyhyyden kierteestä ei päästä eroon pakottamisilla, vaan niiden sijaan tulisi tarjota entistä enemmän erilaisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan – varsinkin nuorille.

hiilamo

Lapin-leirikoulu aloittaa uusien lukiolaisten syksyn!

Koulumme 10.-luokat tekevät syksyisin leirikoulumatkan Sallan Naruskaan, joka on pieni kylä Itäisessä Lapissa Venäjän rajan tuntumassa. Leirikoulun tarkoitus on tutustuttaa opiskelijat elämyksellisesti Lapin luonnon erityispiirteisiin sekä siinä sivussa toisiinsa.
Yhdessä koetut ja eletyt tapahtumat kantavat hedelmää pitkälle koulun penkille asti, mikä edistää juuri lukiotaipaleensa aloittaneen luokkayhteisön ryhmäytymistä. Tavoitteena on myös, että nuori pysähtyy hetkeksi pohtimaan omaa luontosuhdettaan – teoriaopetus jätetään Helsinkiin.
Kurssi on steinerpedagoginen soveltava maantieteen kurssi, jonka suoritus on hyväksytty opiskelijan osallistuttua leirikouluun, pidettyä Lappi-aiheisen esitelmän sekä palautettua ohjeiden mukaisesti laaditun leirikoulupäiväkirjansa.

Pasi Salmela,

biologian opettaja

 

Tunturiretkiä ja luokkahengen rakentamista – 10C-luokan leirikoulumuistoja

grillilappi

Lapin-leiri oli mahtava kokemus: se yhdisti luokkaa ,ja luokkahenki parani huimasti. Vaelsimme Karhutunturille, Kivitunturille ja Tuntsan erämaahan. 13 tunnin bussimatka kului molempiin suuntiin nopeasti mahtavan porukan kanssa. Lapinleirillä oli mahtava tunnelma kokoajan. Yöpymispaikkamme omistajat Pirjo ja Kari olivat myös erittäin mukavia ja osasivat myös pitää kuria. Opettajista mukanamme oli leirikoulun vetäjä, luokanvalvojamme ja biologianopettaja Pasi Salmela sekä historianopettaja Esa Lukkarinen.
Ensimmäisenä kokonaisena leiripäivänä tiistaina vaelsimme Karhutunturille. Ylhäällä meille annettiin tehtäväksi olla hiljaa ja piirtää näkyvillä olevat maisemat. Sen jälkeen menimme suolle rämpimään, ja se oli erittäin hupaisaa. Osa oppilaista jäi hetkeksi jumiin suohon.

karhutunturi
Keskiviikkona menimme Savukosken Kivitunturille. Maasto oli vaihtelevaa ja portaita paljon. 13 ja puolen kilometrin retken loppuvaiheessa pysähdyimme grillaamaan. Parin oppilaan luultiin jo jossain kohdassa eksyneen kadonneen, mutta he olivatkin vain olleet todella nopeita menemään ruokapaikalle. Paluumatkalla pistäydyimme Savukosken Luontotalolla ja kävimme myös Suomen leveimmän joen, Kemijoen varrella heittelemässä kiviä.

pirunkuru

Torstaina, eli viimeisenä vaelluspäivänä lähdimme Tuntsan erämaahan. Matka oli todella pitkä ja kivinen. Matkan alkuvaiheessa törmäsimme mieheen ja naiseen, joiden karhukoirat olivat kuulemma liikkeellä lähistöllä etsimässä karhua. Kuljimme siis mitä luultavimmin aika lähellä karhua! Emme kuitenkaan tehneet minkäänlaista havaintoa siitä tai koirista. Matkan kokonaispituus oli yli 17 km. Keskivaiheilla pysähdyimme eräälle kodalle syömään Pirjon valmistamaa ruokaa.

tuntsa
Tuntsan erämaavaellus oli fyysisesti rankin reissu, sillä ruoan jälkeen kiipesimme vielä ylös tunturille. Veimme kivet kasaan, jota me steinerkoulun leirikoululaiset olemme kuulemma koonneet jo monta vuotta. Jännitystä päivään toi se, että paluumatkalla bussille Esa eksyi kolmen oppilaan kanssa metsään.

Perjantaina kävelimme katselemaan vanhaa sodankäyntialuetta, mistä saattoi löytyä esimerkiksi luita. Emme löytäneet luita, mutta löysimme kuitenkin vanhaa kenkälankkia, joten reissu ei ollut ihan turha. Viimeinen päivä huipentui, kun halukkaat saivat lähteä pelaamaan suofudista. Minä menin tietenkin mukaan ja se oli mahtavaa. Illan lähtötunnelma oli hieman haikea, mutta bussissa tunnelma piristyi taas.

Matka oli erittäin onnistunut ja positiivinen kokemus.

Davia Akenami, 10C