Steinerkoulut mukana yhteishaussa

Tästä keväästä lähtien steinerkoulujen lukiot ovat mukana toisen asteen yhteishaussa. Tämä tarkoittaa sitä, että koulumme lukioon hakeva oppilas osallistuu kaikkien Suomen yhdeksäsluokkalaisten tavoin 24.2.–17.3.2015 järjestettävään valtakunnalliseen yhteishakuun.

oppimiskuva

Yhdeksäsluokkalaisemme ovatkin jo harjoitelleet yhteishakua opinto-ohjaajan kanssa. Oppilas voi hakea korkeintaan viiteen lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen. Jos vaadittu keskiarvo tai pistemäärä riittää, pääsee hakija toivelistalla ensimmäiseksi asettamaansa oppilaitokseen. Suuri osa oppilaistamme haluaa jatkaa oman koulumme lukiossa, jolloin he asettavat Helsingin Rudolf Steiner -koulun hakulistallaan ensimmäiselle sijalle.

Helsingin Rudolf Steiner -koulun lukioon pyrkijällä tulee olla perusopetuksen päättöarvosanojen keskiarvona vähintään 7,3. Jos hakijamäärä on suuri, voi keskiarvoraja nousta tuosta. Keskiarvoon lasketaan lukuaineiden arvosanat.

Lukioon pääsyn ratkaisee siis peruskoulun päättötodistuksen seuraavien arvosanojen keskiarvo

  • äidinkieli ja kirjallisuus
  • toinen kotimainen kieli
  • vieraat kielet
  • uskonto tai elämänkatsomustieto
  • historia
  • yhteiskuntaoppi
  • matematiikka
  • fysiikka
  • kemia
  • biologia
  • terveystieto
  • maantieto

Lukiot valitsevat opiskelijat keskiarvon osoittamassa järjestyksessä. Mikäli useammalla hakijalla on sama keskiarvo, valinnan ratkaisee

  1. Hakutoivejärjestys
  2. Keskiarvo, johon lasketaan edellä mainittujen arvosanojen lisäksi myös liikunnan, käsityön, kotitalouden, musiikin ja kuvataiteen arvosanat

Yhteishaku tehdään osoitteessa www.opintopolku.fi ja sitä voi harjoitella yhteishaun alkamiseen saakka osoitteessa demo.opintopolku.fi..

Pasi Salmela
Opinto-ohjaaja

Mainokset

Matkailumaantieteen kurssin terveiset Tallinnasta!

Helsingin Rudolf Steiner -koulun lukion GE5-kurssilla opiskellaan matkailun ja liikenteen maantiedettä. Pakollisen kulttuurimaantieteen (GE2) kurssin liikenne-, leviämis- ja kaupunkimaantieteen teorioita hyödyntäen syvennetään aiemmin opittua ja sukelletaan turismin historiaan, vaikutuksiin ja matkailijaan kohdistuviin riskeihin.

Turismin muotoja on jos jonkinlaisia. Historiallisista matkailumuodoista kurssilla tulevat tutuiksi niin muinaiset pyhiinvaellusmatkat, kulttuuriväen retket 1800-luvun Italiaan kuin terveysmatkat kylpylöihin. Sotia varten kehitetyt innovaatiot ovat hyödyttäneet myös matkailua, ja toisen maailmansodan jälkeen suurten ikäluokkien aikaansaama massaturismi aloitti modernin matkailuteollisuuden pakettimatkoineen ja kotimaisine Keihäsmatkoineen. 1990-luvun laman aikaan Ruotsin-risteilyt korvasivat monen perheen Kanarian-matkat, ja laivamatkustaminen on edelleen lähellä suomalaisten sydäntä – nyttemmin eritoten Tallinnaan suuntautuvien lauttamatkojen ansiosta. Tuttuja ovat tätä nykyä myös ekstreme-matkat, shoppailureissut, ekomatkat ja vaikkapa sporttilomat.

Matkailun ja liikenteen maantieteen kurssilla keskitytään varsinkin turismin aiheuttamiin sekä negatiivisiin että positiivisiin muutoksiin kohteissaan. Monenlaiset vetovoimatekijät houkuttelevat turisteja esimerkiksi SSSS-matkoille (sun, sea, sand and sex), ja turistin kohtaamat riskit voivat vaihtelevat kohteesta riippuen. Tartuntataudit, myrkylliset eläimet, kulttuurishokit, uhkarohkeudesta johtuvat onnettomuudet ynnä muut riskit tulevat kurssilla tutuiksi.

Kurssilla harjoitellaan myös matkailijan perustaitoja: Opiskelijat suunnittelevat annettujen reunaehtojen (aika, raha, kohde) oman mielikuvitusmatkansa käyttäen apunaan verkon hakupalveluita, tarjouksia ja keskustelupalstoja. Lisäksi toteutetaan tieteellisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntävä harjoitus, jonka tarkoituksena on saada tietoa Tallinnan-laivalla matkustavien turistien tottumuksista. Opiskelijat laativat kyselykaavakkeen, jota käytetään haastattelututkimuksessa Tallinnan-päiväristeilyllä, ja ekskursiolta saadut noin kaksisataa lomaketta analysoidaan tilastollisesti kouluun palattua. Näin päästään tutustumaan tieteellisen tutkimustyön perusteisiin mukavalla tavalla.

matkailukurssi kuva

12AC:n opiskelijat GE5-kurssilta lähdössä Tallinnaan.

Selfieitä ja omakuvia – ysiluokat kulttuurikurssilla

Selfieitä ja omakuvia – ysiluokat kulttuurikurssilla

Sosiaalinen media tuli, näki ja voitti. Muutamassa vuodessa se on mullistanut kokonaan tavan, jolla näemme itsemme ja vaikuttanut jokaisen siihen osallistuvan identiteettiin, kokemukseen omasta itsestä.  Muun muassa näitä ilmiöitä käsiteltiin Annantalon järjestämällä kulttuurikurssilla #snapshot#photo#comment, jolle 9A ja 9C-luokat osallistuivat syys-marraskuussa.

Internetissä vietetty aika on moninkertaistunut vain muutamassa vuodessa. Aikuisille tutuin sosiaalisen median palvelu Facebook on nuorten keskuudessa jo aikaa sitten kuollut ja kuopattu. Nyt vuonna 2014 some-palveluita hallitsee kuviin keskittyvä Instagram. Sykli on nopea: palveluita tulee ja menee. Seuraava iso juttu on jo tuloillaan – ehkä ensi kuussa tai vuoden päästä.

Koulumme ysiluokkalaiset pääsivät kulttuurikurssilla pohtimaan omaa mediaidentiteettiään, jatkuvaa sosiaalisessa mediassa näkyvillä olemista ja osallistumista.

Suomen Valokuvataiteen museon #snapshot-näyttelyssä tutustuttiin näppäilykuvan historiaan satavuotiaista perhealbumien otoksista aina nykyiseen, valtaisaan sähköiseen kuvatulvaan asti. Keskusteluissa pohdittiin kuvien käyttöä, julkisuutta ja myös voimaa yhteiskunnallisen muutoksen välineenä. Työpajassa oppilaat pääsivät myös kameran taakse, kuvaamaan itseään ja kaveria, omana itsenään ja erilaisissa rooleissa.

Myöhemmin lokakuussa nuoret työstivät taiteilijakaksikko Anne Rossi-Horton ja Miila Vainion vetämässä työpajassa ajatusta omakuvasta taiteessa. Työpajassa maalattiin sekatekniikalla kuvia ihanneminästä samoin kuin siitä, millaisena nuoret eivät haluaisi itseään nähdä tai kokea. Töistä tuli upeita!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
(c) Mauri Tahvonen

Vierailuja oli monipuolisella kurssilla syksyn mittaan useita, ja muun muassa teimme galleriavierailun taiteilija Marita Liulian näyttelyyn Golden Silence sekä hänen tuottamaansa  Swan Song -tanssiesityksen ensi-iltaan Aleksanterin teatterissa.

Anna-Mari Karjalainen

äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja

Vieraana professori Heikki Hiilamo: Köyhyyttä on Suomessakin

Koulumme sai lokakuussa kiinnostavan vieraan suoraan akateemisen maailman huipulta, kun KELA:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo piti opiskelijoille ja henkilökunnalle luennon aiheesta suomalainen köyhyys. Hiilamo muistutti, että vaikka meillä on hyvinvointivaltio ja tulonsiirtoja tehdään erilaisilla yhteiskunnan tukimuodoilla, on köyhyyttä silti Suomessakin. Tämä näkyy muun muassa leipäjonoina, asunnottomuutena ja ennenaikaisina kuolemina.

Hiilamon mukaan köyhyyden kierteestä ei päästä eroon pakottamisilla, vaan niiden sijaan tulisi tarjota entistä enemmän erilaisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan – varsinkin nuorille.

hiilamo

Lapin-leirikoulu aloittaa uusien lukiolaisten syksyn!

Koulumme 10.-luokat tekevät syksyisin leirikoulumatkan Sallan Naruskaan, joka on pieni kylä Itäisessä Lapissa Venäjän rajan tuntumassa. Leirikoulun tarkoitus on tutustuttaa opiskelijat elämyksellisesti Lapin luonnon erityispiirteisiin sekä siinä sivussa toisiinsa.
Yhdessä koetut ja eletyt tapahtumat kantavat hedelmää pitkälle koulun penkille asti, mikä edistää juuri lukiotaipaleensa aloittaneen luokkayhteisön ryhmäytymistä. Tavoitteena on myös, että nuori pysähtyy hetkeksi pohtimaan omaa luontosuhdettaan – teoriaopetus jätetään Helsinkiin.
Kurssi on steinerpedagoginen soveltava maantieteen kurssi, jonka suoritus on hyväksytty opiskelijan osallistuttua leirikouluun, pidettyä Lappi-aiheisen esitelmän sekä palautettua ohjeiden mukaisesti laaditun leirikoulupäiväkirjansa.

Pasi Salmela,

biologian opettaja

 

Tunturiretkiä ja luokkahengen rakentamista – 10C-luokan leirikoulumuistoja

grillilappi

Lapin-leiri oli mahtava kokemus: se yhdisti luokkaa ,ja luokkahenki parani huimasti. Vaelsimme Karhutunturille, Kivitunturille ja Tuntsan erämaahan. 13 tunnin bussimatka kului molempiin suuntiin nopeasti mahtavan porukan kanssa. Lapinleirillä oli mahtava tunnelma kokoajan. Yöpymispaikkamme omistajat Pirjo ja Kari olivat myös erittäin mukavia ja osasivat myös pitää kuria. Opettajista mukanamme oli leirikoulun vetäjä, luokanvalvojamme ja biologianopettaja Pasi Salmela sekä historianopettaja Esa Lukkarinen.
Ensimmäisenä kokonaisena leiripäivänä tiistaina vaelsimme Karhutunturille. Ylhäällä meille annettiin tehtäväksi olla hiljaa ja piirtää näkyvillä olevat maisemat. Sen jälkeen menimme suolle rämpimään, ja se oli erittäin hupaisaa. Osa oppilaista jäi hetkeksi jumiin suohon.

karhutunturi
Keskiviikkona menimme Savukosken Kivitunturille. Maasto oli vaihtelevaa ja portaita paljon. 13 ja puolen kilometrin retken loppuvaiheessa pysähdyimme grillaamaan. Parin oppilaan luultiin jo jossain kohdassa eksyneen kadonneen, mutta he olivatkin vain olleet todella nopeita menemään ruokapaikalle. Paluumatkalla pistäydyimme Savukosken Luontotalolla ja kävimme myös Suomen leveimmän joen, Kemijoen varrella heittelemässä kiviä.

pirunkuru

Torstaina, eli viimeisenä vaelluspäivänä lähdimme Tuntsan erämaahan. Matka oli todella pitkä ja kivinen. Matkan alkuvaiheessa törmäsimme mieheen ja naiseen, joiden karhukoirat olivat kuulemma liikkeellä lähistöllä etsimässä karhua. Kuljimme siis mitä luultavimmin aika lähellä karhua! Emme kuitenkaan tehneet minkäänlaista havaintoa siitä tai koirista. Matkan kokonaispituus oli yli 17 km. Keskivaiheilla pysähdyimme eräälle kodalle syömään Pirjon valmistamaa ruokaa.

tuntsa
Tuntsan erämaavaellus oli fyysisesti rankin reissu, sillä ruoan jälkeen kiipesimme vielä ylös tunturille. Veimme kivet kasaan, jota me steinerkoulun leirikoululaiset olemme kuulemma koonneet jo monta vuotta. Jännitystä päivään toi se, että paluumatkalla bussille Esa eksyi kolmen oppilaan kanssa metsään.

Perjantaina kävelimme katselemaan vanhaa sodankäyntialuetta, mistä saattoi löytyä esimerkiksi luita. Emme löytäneet luita, mutta löysimme kuitenkin vanhaa kenkälankkia, joten reissu ei ollut ihan turha. Viimeinen päivä huipentui, kun halukkaat saivat lähteä pelaamaan suofudista. Minä menin tietenkin mukaan ja se oli mahtavaa. Illan lähtötunnelma oli hieman haikea, mutta bussissa tunnelma piristyi taas.

Matka oli erittäin onnistunut ja positiivinen kokemus.

Davia Akenami, 10C