Maantiedon projekti Berliinissä

Maantiedon projekti Berliinissä

 

Lukiossamme toteutetaan vuosittain kansainvälisiä projekteja. Tänä talvena opiskelijaryhmä kävi Berliinissä tutustumassa Kreuzbergin steinerkouluun, opiskelemassa Euroopan pakolaistilanteesta ja perehtymässä kaupungin ja Saksan historiaan. Matkasta kirjoitti 12C:n opiskelija Sara Penttinen.

berliini1

Joulukuussa lähdimme opiskelijaryhmän ja kahden opettajan, Pasi Salmelan ja Aliina Halmeen voimin Berliiniin oppimaan lisää Saksan pakolaistilanteesta. Torstaina saavuttuamme asetuimme  hostelliin ja kävimme syömässä viereisessä Italialaisessa ravintolassa. Perjantaina aamulla varsinainen ohjelma alkoi joidenkin Berliinin tunnetuimpien nähtävyyksien kierroksella. Näimme muun muassa Hauptbahnhof-päärautatieaseman, Valtiopäivätalon ja Branderburgin portin. Hieman vakavampitunnelmaisia nähtävyyksiä olivat Hitlerin bunkkeri, juutalaisten muistomerkki ja homojen muistomerkki. Me opiskelijat olimme etsineet nähtävyyksistä ennakkoon tietoa, ja lähdimme jokaisen pysäkin jälkeen entistä viisaampina eteenpäin. Yksi mielenkiintoisimmista oli juutalaisten muistomerkki. Se muodostuu yli 2000 betonisesta paadesta, jotka on sijoitettu 2 hehtaarin alueelle. Paasien välissä käveltäessä on tarkoitus tuntea olonsa ahdistuneeksi, kun ne kohoavat korkealle kävelijän pään yläpuolelle.

Perjantaina iltapäivällä vuorossa oli Checkpoint Charlie, joka toimi Länsi- ja Itä-Berliinin välisenä rajanylityspaikkana ja jonka läheisyydessä sijaitsee jaetusta Berliinistä kertova museo. Kultuuriosuuden jälkeen saavuimme Wardorfschule Kreuzbergiin, Berliiniläiseen Steinerkouluun. Siellä meidät otettiin iloisesti vastaan, ja pääsimme haastattelemaan lukiolaisia Saksan pakolaistilanteesta. Jakaannuimme ryhmiin ja kyselimme nuorten mielipiteitä ja kokemuksia asiasta. Hyvin suuri osa nuorista suhtautui pakolaisiin avoimesti ja oli sitä mieltä, että heidän pitäisi saada apua. Nuoret kuitenkin kertoivat, että maalla asuvat saksalaiset ovat konservatiivisia verrattuna kaupunkilaisiin. Nuoret ajattelivat median suurentelevan asiaa, eikä pakolaisuus ole maassa niin iso ongelma kuin media väittää. Ongelmia pakolaisuuteen liittyen ovat pakolaisten integroituminen yhteiskuntaan, työllistyminen ja muilta ihmisiltä puuttuva avomielisyys. Haastattelemamme nuoret ovat jatkuvasti tekemisissä pakolaisten kanssa, ja osa on jopa antanut huoneen vuokraksi pakolaisille. Heidän mielestään muiden Euroopan maiden pitäisi ottaa Saksasta mallia. Kulttuurien kohtaaminen on mahtava asia.

berliini2

Lauantaina vuorossa oli DDR-museo, jossa pääsimme tutustumaan Saksan demokraattisen tasavallan aikaiseen elämään. Saimme tietää, miltä työelämä näytti ja miten ihmiset viettivät vapaa-aikansa. DDR-museon jälkeen oli vuorossa matkan toinen pakolaisaiheinen toiminta. Pääsimme kuuntelemaan syyrialaisen pakolaisen tarinaa osallistuessamme Refugee Voices -kierrokselle. Opas kertoi Syyrian historiasta samalla, kun katselimme nähtävyyksiä, jotka ovat tärkeitä pakolaisille. Omat murheet tuntuivat todella pieniltä heidän vaikeuksiinsa verrattuna. On täysin eri asia lukea pakolaisuudesta lehdestä kuin puhua ihmisen kanssa, joka on oikeasti kokenut kotimaastaan pakenemisen. Kierroksen päätteeksi meidät oli kutsuttu syömään syyrialaista lounasta oppaamme kanssa. Pääsimme maistamaan erilaisia mausteita ja ruokalajeja. Osa annoksista muistutti kuitenkin Suomesta; kanaa ja riisiä söimme runsaasti. Jälkiruokahedelmien jälkeen kiitimme opastamme kierroksesta ja lähdimme kohti Berliiniläistä joulutoria.

Sunnuntaina heräsimme haikeissa tunnelmissa, koska Berliinin matkamme oli lähestymässä loppuaan. Ehdimme kuitenkin käydä tutkimassa yhden tärkeimmistä nähtävyyksistä; Berliinin muurin. Ikuistimme filmille muurin kyljessä olevia toinen toistaan värikkäämpiä taideteoksia. Päätimme matkamme ravintolassa syötyyn brunssiin, jonka jälkeen meidän pitikin jo lähteä lentokentälle.

Matka oli todella opettavainen ja silmiä avaava. Opimme todella paljon kulttuurista ja Saksan pakolaistilanteesta. Pääsimme myös tutustumaan moniin Saksalaisiin, jotka olivat aina yhtä ystävällisiä.

berliini3

Matkailumaantieteen kurssin terveiset Tallinnasta!

Helsingin Rudolf Steiner -koulun lukion GE5-kurssilla opiskellaan matkailun ja liikenteen maantiedettä. Pakollisen kulttuurimaantieteen (GE2) kurssin liikenne-, leviämis- ja kaupunkimaantieteen teorioita hyödyntäen syvennetään aiemmin opittua ja sukelletaan turismin historiaan, vaikutuksiin ja matkailijaan kohdistuviin riskeihin.

Turismin muotoja on jos jonkinlaisia. Historiallisista matkailumuodoista kurssilla tulevat tutuiksi niin muinaiset pyhiinvaellusmatkat, kulttuuriväen retket 1800-luvun Italiaan kuin terveysmatkat kylpylöihin. Sotia varten kehitetyt innovaatiot ovat hyödyttäneet myös matkailua, ja toisen maailmansodan jälkeen suurten ikäluokkien aikaansaama massaturismi aloitti modernin matkailuteollisuuden pakettimatkoineen ja kotimaisine Keihäsmatkoineen. 1990-luvun laman aikaan Ruotsin-risteilyt korvasivat monen perheen Kanarian-matkat, ja laivamatkustaminen on edelleen lähellä suomalaisten sydäntä – nyttemmin eritoten Tallinnaan suuntautuvien lauttamatkojen ansiosta. Tuttuja ovat tätä nykyä myös ekstreme-matkat, shoppailureissut, ekomatkat ja vaikkapa sporttilomat.

Matkailun ja liikenteen maantieteen kurssilla keskitytään varsinkin turismin aiheuttamiin sekä negatiivisiin että positiivisiin muutoksiin kohteissaan. Monenlaiset vetovoimatekijät houkuttelevat turisteja esimerkiksi SSSS-matkoille (sun, sea, sand and sex), ja turistin kohtaamat riskit voivat vaihtelevat kohteesta riippuen. Tartuntataudit, myrkylliset eläimet, kulttuurishokit, uhkarohkeudesta johtuvat onnettomuudet ynnä muut riskit tulevat kurssilla tutuiksi.

Kurssilla harjoitellaan myös matkailijan perustaitoja: Opiskelijat suunnittelevat annettujen reunaehtojen (aika, raha, kohde) oman mielikuvitusmatkansa käyttäen apunaan verkon hakupalveluita, tarjouksia ja keskustelupalstoja. Lisäksi toteutetaan tieteellisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntävä harjoitus, jonka tarkoituksena on saada tietoa Tallinnan-laivalla matkustavien turistien tottumuksista. Opiskelijat laativat kyselykaavakkeen, jota käytetään haastattelututkimuksessa Tallinnan-päiväristeilyllä, ja ekskursiolta saadut noin kaksisataa lomaketta analysoidaan tilastollisesti kouluun palattua. Näin päästään tutustumaan tieteellisen tutkimustyön perusteisiin mukavalla tavalla.

matkailukurssi kuva

12AC:n opiskelijat GE5-kurssilta lähdössä Tallinnaan.

Vieraana professori Heikki Hiilamo: Köyhyyttä on Suomessakin

Koulumme sai lokakuussa kiinnostavan vieraan suoraan akateemisen maailman huipulta, kun KELA:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo piti opiskelijoille ja henkilökunnalle luennon aiheesta suomalainen köyhyys. Hiilamo muistutti, että vaikka meillä on hyvinvointivaltio ja tulonsiirtoja tehdään erilaisilla yhteiskunnan tukimuodoilla, on köyhyyttä silti Suomessakin. Tämä näkyy muun muassa leipäjonoina, asunnottomuutena ja ennenaikaisina kuolemina.

Hiilamon mukaan köyhyyden kierteestä ei päästä eroon pakottamisilla, vaan niiden sijaan tulisi tarjota entistä enemmän erilaisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan – varsinkin nuorille.

hiilamo