Maantiedon projekti Berliinissä

Maantiedon projekti Berliinissä

 

Lukiossamme toteutetaan vuosittain kansainvälisiä projekteja. Tänä talvena opiskelijaryhmä kävi Berliinissä tutustumassa Kreuzbergin steinerkouluun, opiskelemassa Euroopan pakolaistilanteesta ja perehtymässä kaupungin ja Saksan historiaan. Matkasta kirjoitti 12C:n opiskelija Sara Penttinen.

berliini1

Joulukuussa lähdimme opiskelijaryhmän ja kahden opettajan, Pasi Salmelan ja Aliina Halmeen voimin Berliiniin oppimaan lisää Saksan pakolaistilanteesta. Torstaina saavuttuamme asetuimme  hostelliin ja kävimme syömässä viereisessä Italialaisessa ravintolassa. Perjantaina aamulla varsinainen ohjelma alkoi joidenkin Berliinin tunnetuimpien nähtävyyksien kierroksella. Näimme muun muassa Hauptbahnhof-päärautatieaseman, Valtiopäivätalon ja Branderburgin portin. Hieman vakavampitunnelmaisia nähtävyyksiä olivat Hitlerin bunkkeri, juutalaisten muistomerkki ja homojen muistomerkki. Me opiskelijat olimme etsineet nähtävyyksistä ennakkoon tietoa, ja lähdimme jokaisen pysäkin jälkeen entistä viisaampina eteenpäin. Yksi mielenkiintoisimmista oli juutalaisten muistomerkki. Se muodostuu yli 2000 betonisesta paadesta, jotka on sijoitettu 2 hehtaarin alueelle. Paasien välissä käveltäessä on tarkoitus tuntea olonsa ahdistuneeksi, kun ne kohoavat korkealle kävelijän pään yläpuolelle.

Perjantaina iltapäivällä vuorossa oli Checkpoint Charlie, joka toimi Länsi- ja Itä-Berliinin välisenä rajanylityspaikkana ja jonka läheisyydessä sijaitsee jaetusta Berliinistä kertova museo. Kultuuriosuuden jälkeen saavuimme Wardorfschule Kreuzbergiin, Berliiniläiseen Steinerkouluun. Siellä meidät otettiin iloisesti vastaan, ja pääsimme haastattelemaan lukiolaisia Saksan pakolaistilanteesta. Jakaannuimme ryhmiin ja kyselimme nuorten mielipiteitä ja kokemuksia asiasta. Hyvin suuri osa nuorista suhtautui pakolaisiin avoimesti ja oli sitä mieltä, että heidän pitäisi saada apua. Nuoret kuitenkin kertoivat, että maalla asuvat saksalaiset ovat konservatiivisia verrattuna kaupunkilaisiin. Nuoret ajattelivat median suurentelevan asiaa, eikä pakolaisuus ole maassa niin iso ongelma kuin media väittää. Ongelmia pakolaisuuteen liittyen ovat pakolaisten integroituminen yhteiskuntaan, työllistyminen ja muilta ihmisiltä puuttuva avomielisyys. Haastattelemamme nuoret ovat jatkuvasti tekemisissä pakolaisten kanssa, ja osa on jopa antanut huoneen vuokraksi pakolaisille. Heidän mielestään muiden Euroopan maiden pitäisi ottaa Saksasta mallia. Kulttuurien kohtaaminen on mahtava asia.

berliini2

Lauantaina vuorossa oli DDR-museo, jossa pääsimme tutustumaan Saksan demokraattisen tasavallan aikaiseen elämään. Saimme tietää, miltä työelämä näytti ja miten ihmiset viettivät vapaa-aikansa. DDR-museon jälkeen oli vuorossa matkan toinen pakolaisaiheinen toiminta. Pääsimme kuuntelemaan syyrialaisen pakolaisen tarinaa osallistuessamme Refugee Voices -kierrokselle. Opas kertoi Syyrian historiasta samalla, kun katselimme nähtävyyksiä, jotka ovat tärkeitä pakolaisille. Omat murheet tuntuivat todella pieniltä heidän vaikeuksiinsa verrattuna. On täysin eri asia lukea pakolaisuudesta lehdestä kuin puhua ihmisen kanssa, joka on oikeasti kokenut kotimaastaan pakenemisen. Kierroksen päätteeksi meidät oli kutsuttu syömään syyrialaista lounasta oppaamme kanssa. Pääsimme maistamaan erilaisia mausteita ja ruokalajeja. Osa annoksista muistutti kuitenkin Suomesta; kanaa ja riisiä söimme runsaasti. Jälkiruokahedelmien jälkeen kiitimme opastamme kierroksesta ja lähdimme kohti Berliiniläistä joulutoria.

Sunnuntaina heräsimme haikeissa tunnelmissa, koska Berliinin matkamme oli lähestymässä loppuaan. Ehdimme kuitenkin käydä tutkimassa yhden tärkeimmistä nähtävyyksistä; Berliinin muurin. Ikuistimme filmille muurin kyljessä olevia toinen toistaan värikkäämpiä taideteoksia. Päätimme matkamme ravintolassa syötyyn brunssiin, jonka jälkeen meidän pitikin jo lähteä lentokentälle.

Matka oli todella opettavainen ja silmiä avaava. Opimme todella paljon kulttuurista ja Saksan pakolaistilanteesta. Pääsimme myös tutustumaan moniin Saksalaisiin, jotka olivat aina yhtä ystävällisiä.

berliini3

Mainokset

Luomussa korkeimmalle portaalle: Ravintola Rudolf saavutti TÄHTI-tason!

luomunportaatkunniakirjaKouluruokalamme Ravintola Rudolf on saavuttanut Portaat Luomuun -ohjelmassa korkeimman mahdollisen TÄHTI-tason. Tämä tarkoittaa sitä, että keittiössä käytetään pääasiassa luomuraaka-aineita kaikissa raaka-aineryhmissä. Tavanomaisia tuotteita käytetään ainoastaan silloin, kun luomuvaihtoehtoja ei ole saatavilla. Luomuraaka-aineiden käyttöprosentti on kouluruokalassamme tällä hetkellä noin 79%.

Ravintola Rudolfissa Lehtikuusentien ja Paraistentien kouluilla valmistuu joka päivä ateria yhteensä noin tuhannelle hengelle. Valittavissa on joko sekaruoka, kasvisruoka tai puuro. Lisäksi on erilaisia salaatteja, siemeniä sekä hapatettuja tuotteita. Kerran viikossa on kasvisruokapäivä. Ruokapalveluiden tuottajana koulullamme on elokuusta 2013 toiminut Tuija Ruuskan yritys KK Kruska. 

luomunportaatpalkinto

1.10.2015 käytiin luomun SM-kisat. Kouluravintolamme sijoittui sarjassaan ”Yksityinen keskisuuri toimija” upeasti toiseksi! Voiton erittäin tiukassa kisassa vei Tampereen Steinerkoulun oppilasravintola. Lisää kisasta voit lukea täältä: http://www.portaatluomuun.fi/fi/page/44?newsitem=179 .

Viime helmikuussa Suomalainen ruokakulttuurirahasto palkitsi Helsingin Rudolf Steiner -koulun edistyksellisestä kouluruokamallista. Palkintoraati perusteli valintaansa mm. sillä, että koulussamme tarjottu ruoka on luomupitoista.

Kurkkaa uutinen täältä: http://yle.fi/uutiset/steinerkoulu_palkittiin_hyvasta_kouluruoasta/7828576 .

Tanja Nyholm,

kotitalousopettaja ja ruokatoimikunnan jäsen

Steinerkoulut mukana yhteishaussa

Tästä keväästä lähtien steinerkoulujen lukiot ovat mukana toisen asteen yhteishaussa. Tämä tarkoittaa sitä, että koulumme lukioon hakeva oppilas osallistuu kaikkien Suomen yhdeksäsluokkalaisten tavoin 24.2.–17.3.2015 järjestettävään valtakunnalliseen yhteishakuun.

oppimiskuva

Yhdeksäsluokkalaisemme ovatkin jo harjoitelleet yhteishakua opinto-ohjaajan kanssa. Oppilas voi hakea korkeintaan viiteen lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen. Jos vaadittu keskiarvo tai pistemäärä riittää, pääsee hakija toivelistalla ensimmäiseksi asettamaansa oppilaitokseen. Suuri osa oppilaistamme haluaa jatkaa oman koulumme lukiossa, jolloin he asettavat Helsingin Rudolf Steiner -koulun hakulistallaan ensimmäiselle sijalle.

Helsingin Rudolf Steiner -koulun lukioon pyrkijällä tulee olla perusopetuksen päättöarvosanojen keskiarvona vähintään 7,3. Jos hakijamäärä on suuri, voi keskiarvoraja nousta tuosta. Keskiarvoon lasketaan lukuaineiden arvosanat.

Lukioon pääsyn ratkaisee siis peruskoulun päättötodistuksen seuraavien arvosanojen keskiarvo

  • äidinkieli ja kirjallisuus
  • toinen kotimainen kieli
  • vieraat kielet
  • uskonto tai elämänkatsomustieto
  • historia
  • yhteiskuntaoppi
  • matematiikka
  • fysiikka
  • kemia
  • biologia
  • terveystieto
  • maantieto

Lukiot valitsevat opiskelijat keskiarvon osoittamassa järjestyksessä. Mikäli useammalla hakijalla on sama keskiarvo, valinnan ratkaisee

  1. Hakutoivejärjestys
  2. Keskiarvo, johon lasketaan edellä mainittujen arvosanojen lisäksi myös liikunnan, käsityön, kotitalouden, musiikin ja kuvataiteen arvosanat

Yhteishaku tehdään osoitteessa www.opintopolku.fi ja sitä voi harjoitella yhteishaun alkamiseen saakka osoitteessa demo.opintopolku.fi..

Pasi Salmela
Opinto-ohjaaja